Rippijuhlat

Rippikouluun liittyy erilaisiin seurakunnan tapahtumiin osallistumista, vierailuja ja retkiä, sekä leirijakso, joka on noin viikon mittainen.

Rippikoulu päättyy konfirmaatioon eli rippikoulun päätösjuhlaan.

Konfirmaatio edellyttää, että sinut on kastettu, olet kirkon jäsen ja rippikoulun käynyt. Jos sinua ei ole lapsena kastettu, kaste toimitetaan rippikoulun jälkeen.

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Jumala haluaa vahvistaa nuorta siinä uskossa, johon hänet on kasteessa kutsuttu. Siitä on muistutuksena valkoinen alba nuoren yllä.

Konfirmaation jälkeen

• nuori saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle
• toimia kummina
• rippikoulu on kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytys

Rippikoulun päätteeksi järjestetään juhlat. Juhlapäivä alkaa konfirmaatiomessulla, jossa nuoret pukeutuvat valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessussa rippikoulun käyneet saavat ehtoollisen, johon he ovat saaneet tutustua jo rippikouluaikana.

Yleensä kirkkoon kutsutaan riparilaisten perhe, isovanhemmat, kummit ja ystäviä. Kummit ovatkin rippijuhlassa tärkeässä osassa, sillä he saavat osallistua kirkossa konfirmoitavan nuoren siunaamiseen. Kummin tilalla nuorta voi olla siunaamassa joku muukin läheinen ihminen.

Konfirmaatio on myös nuoren tärkeä aikuistumisjuhla:

• Hän saa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina.
• Hän saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
• 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
• Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.
  
  Rippijuhlien järjestäminen
  Konfirmaatio on osa jumalanpalvelusta
  Mikä rippikoulu?
  Rippikoulusta eväitä elämään